Tuskin ovat edellisen koulupäätöksen laineet ehtiä tasaantua kun olemme jälleen tekemässä isoa ja monien lasten, nuorten ja perheiden elämään vaikuttavaa päätöstä Joensuun koulujen sijoittamisesta. Vihreä valtuustoryhmä on kysellyt laajemman kouluverkkosuunnitelman perään, koska kouluverkko on mitä suurimmassa määrin kokonaisuus. Jos yksi koulu kasvaa, niin mitä tapahtuu lähimmille tai muille saman asteen kouluille. Jos oppilaaksiottoalue muuttuu jossain koulussa, niin se muuttuu väistämättä myös ainakin yhdessä ellei useammassa muussa koulussa. Esimerkiksi nyt käsillä olevan Sirkkala-ratkaisun vaikutuksia Pyhäselän koulun tulevaisuuteen ei ole valmistelussa arvioitu. Asioista päättäminen pala kerrallaan ei ole vaikutusten arvioimisen näkökulmasta paras tapa rakentaa joensuulaista kouluverkkoa.
Tänään käsittelyssä oleva eteläisen suunnan kouluverkko on tilanteessa, jossa tarvitaan lähitulevaisuudessa useampia uusia tilaratkaisuja ja investointipäätöksiä. Karsikon alakoulu toimii väliaikaistiloissa ja tarvitsee kipeästi päätöksen uuden koulun rakentamisesta. Tarvetta on myös yläkouluratkaisulle, koska Pielisjoen koulun kuntotutkimus osoittaa tilojen olevan sen verran huonossa kunnossa, että tiloista luopuminen suunniteltua nopeammin on sekä väistämätöntä että järkevää. Reijolassa ja Hammaslahdessa on tehtävä lähivuosina ratkaisuja niin alakoulujen kuin yläkoulunkin tilojen suhteen. Ilolla voimme todeta sen, että alueella on kaksi tuliterää koulua, viime vuonna aloittanut Karhunmäen alakoulu ja tämän kesän jälkeen käynnistyvä Nepenmäen yhtenäiskoulu. Kaupunki kasvaa etelän suunnalla voimakkaasti, joten nämäkään ratkaisut eivät ehkä tulevaisuudessa riitä.
Eteläisen alueen yläkoulun sijoituspaikaksi on tarjolla kaupungin omistama Sirkkalan kiinteistö, alkujaan muuhun tarkoitukseen tehty, mutta koulukäyttöön kymmenen vuotta sitten remontoitu. Sirkkalaa on viimeksi tarvittu useamman koulun väliaikaistilaksi ja kun Rantakylän norssilaiset pääsevät ensi vuoden alussa uuteen kouluunsa, niin Sirkkalasta vapautuu tilaa muuhun käyttöön. Sirkkalan kiinteistö on koulukäyttöön sopiva terveeksi todettu rakennus ja sijainti on keskeinen. Sirkkalassa pystyttäisiin tarjoamaan apua myös kaupunkia vaivaavaan krooniseen liikuntatilojen pulaan.
Vaikka Vihreä valtuustoryhmä pitää Sirkkalan kiinteistöä sekä sijaintia yläkoulun käyttöön sopivana, niin olemme tämän kevään aikana esittäneet kysymyksiä siitä, että tehdäänkö tätä isoa ratkaisua pelkästään tila edellä. Koulutusjohtaja Olli Kauppinen vahvistaa 19.5. ilmestyneessä Karjalaisessa, että kouluratkaisua sanelee olemassa olevat tilat. Olemme kyselleet, olisiko kaupunkikonsernilla Sirkkalan tilalle muuta käyttöä. Vastauksia olemme saaneet huonosti ja on vaikuttanut siltä, että muita vaihtoehtoja ei ole haluttu loppuun asti edes tutkia.
Miksi sitten olemme tätä kyselleet, vaikka tila on meidänkin mielestä koulukäyttöön sopiva. Vihreä valtuustoryhmä on huolissaan Sirkkalaan kaavaillun yläkoulun koosta. Esitetyllä oppilasmäärällä se olisi Itä-Suomen suurimpia yläkouluja. Onko tämä suurkoulu ainoa vaihtoehto vai voisiko eteläisen alueen yläkoululaisia jakaa useampaan kouluun. Onko suuri koulu hyvä paikka joensuulaisille nuorille kasvaa ja oppia.
Tutkimustulokset osoittavat, että oppimistulokset lähtevät laskuun ja erot oppilaiden välillä kasvavat kun koulun koko kasvaa liian suureksi. Seuraukset eivät näy ainoastaan arvosanoissa vaan myös motivaatiossa, itseluottamuksessa ja oppilaiden minäkuvassa. Usein siteeratun professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan koulun ihannekoko olisi 200-500 oppilaan välillä.
Edelleen tutkimusten mukaan isoissa kouluissa kärsivät varsinkin pojat ja Vihreät ovatkin erityisen huolissaan juuri poikien tilanteesta. Syrjäytyneistä nuorista kaksi kolmasosaa on poikia ja jopa 16 prosentilla pojista ei ole riittävää lukutaitoa peruskoulun päättyessä. Ero suomalaisten tyttöjen ja poikien lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Nuoren syrjäytymisen hinta on sekä inhimillisesti että yhteiskunnalle liian kova maksettava. Jos voimme koulujen suunnittelussa tähän vaikuttaa, niin se meidän on tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointi täytyy olla ensisijainen lähtökohtamme ja se tuo pidemmällä aikavälillä suurimmat säästöt. Mainitsematta ei voi jättää sitäkään seikkaa, että mitä pidempi koulumatka on, niin sen varmemmin se kuljetaan jollain muulla kuin omalla lihasvoimalla kävellen tai pyöräillen. Lasten ja nuorten liikkumattomuudella on kasvavat kansanterveydelliset vaikutukset.
Suuria kouluja puolustetaan hyvällä opetustarjonnalla. Mutta uusi opetussuunnitelma sisältää laajan valinnaisuuden lisäksi myös vaatimuksen oppilaiden yksilöllisestä kohtaamisesta. Ryhmäkoolla on tähän luonnollisesti merkitystä, mutta sen ymmärtää jokainen, että isoon massaan hukkuu helpommin. Isoissa yläkouluissa toimivat opettajat ovat vahvistaneet, että hiljaisemmat ja vetäytyvät oppilaat muuttuvat näkymättömiksi. Oppilashuollon palvelujen riittämättömyys on myös meillä hyvin tiedossa. Kun opettajat eivät enää ehdi kohdata oppilaita riittävällä tavalla, niin oppilashuollon ja kuraattoripalvelujen merkitys kasvaa.
Vihreiden kaupunginhallitusryhmä on jo aiemmin esittänyt, että Reijolan alakoulun rakentamisen tullessa ajankohtaiseksi selvitetään yhtenäiskoulun tarve. Reijolan taajaman kehittymiselle yhtenäiskoulu olisi hyvä ratkaisu.
