Oletimme, että Eno-Uimaharju koulukeskustelulle laitettiin piste asian päättäneessä valtuustossa. Viime viikolla asia nostettiin kuitenkin vielä julkisesti esille Kokoomuksen valtuutettujen kirjoituksessa (Karjalainen 1.3.2018).
Päätöksen harkinta ei ollut Vihreiden ryhmällekään helppo, kuten Oskari Korhonen ryhmäpuheessaamme valtuustossa toi esille. Päätös lopulta oli. Ryhmästämme useampi kävi tutustumassa molempien koulujen tiloihin ja ympäristöön. Vertailimme oppilaiden kuljetusmatkojen pituuksia ja oppilasmäärien ennusteita, kuuntelimme kuntalaisten puheenvuoroja sekä koulun rehtorin ja opettajien näkemyksiä asiaan. Ryhmässämme muutamalla on myös omakohtaista kokemusta opetuksen järjestämisestä ja kykyä arvioida millaisia vaikutuksia esitetyillä vaihtoehdoilla on koulutyön arkeen oppilaiden ja henkilöstön näkökulmasta. Näitä vaikutuksia nosti puheessaan valtuustosalissa esille myös jokunen muu kasvatusalan ammattilainen.
Emme kertaa niitä enää tässä, mutta haluamme tuoda esiin muutaman seikan, joka jäi kirjoituksessa vaivaamaan. Jo otsikko itsessään on pulmallinen, “Panokset seinien sijasta opetuksen laatuun.” Opetuksen laatua mitä suurimmassa määrin luovat terveet ja toimivat opetustilat. Nämä pitää kunnan kyetä turvaamaan jokaiselle lapselle ja nuorelle, sekä kouluissa työskentelevälle. Uimaharjun mallissa uuden koulun tilat eivät ole riittävät ja esitetyt terveyskeskuksen tilat eivät mielestämme täytä edellä mainittuja opetustilan kriteereitä. Pölösen sali on tilana hieno ja nuorisotilan siirto sinne on perusteltua, mutta jatkuvaan yläkoululaisten opetukseen se on haasteellinen. Kirjaston taas soisi pysyvän koulun yhteydessä ja laajenevankin, lukutilan ja ryhmätyötilojen verran, sillä mahdollistettaisiin kirjaston laajempi opetuksellinen käyttö.
On totta, että esimerkiksi tuntikehyksen lisäys on yhteinen valtuustokauden tavoite. Sen kustannuksista tai kohdennuksista ei vielä kuitenkaan ole esitetty arvioita tai tuotu millään tavalla päätöksentekoon. Tässä kyseisssä kouluratkaisussa on huomioitavaa, että tuntikehyksen lisäys luultavasti tarkoittaisi myös lisätilan tarvetta. Tämä siksi, että tuntikehyksen lisäys yleensä kohdennetaan kouluissa ns. jakotunteihin, jolloin voidaan opettaa pienempää ryhmää kerrallaan ja tarjota näin enemmän tukea ja ohjausta. Kun koulun oppilaista suurin osa on kuljetuksessa ei jakotunteja voida porrastaa aamuun tai iltapäivään. Jaettaessa oppilaita pienempiin ryhmiin koulupäivän sisällä tarvitaan heille myös erillinen opetustila, koulukielessä jakotila. Tiiviissä tilasuunnitelmassa tätä ei ole huomioitu.
Päätös on nyt kuitenkin tehty Uimaharjun hyväksi ja siirtymän toteutumiseen on kaksi vuotta aikaa. Sinä aikana koulun rehtori ja apuaisrehtorit joutuvat melkoisen palapelin kokoajiksi, kun he yrittävät taata haastavassa tilanteessa kaikille oppilaille “korkeatasoisen ja monipuolisen opetuksen” ja huolehtia samalla, että opetuksen turvallisuuteen liittyvät seikat toteutuvat niiden seinien sisällä sekä siirtymissä, jotka valtuuston enemmistö heille päätöksellään osoitti.
Kouluasioiden valmistelussa toivomme jatkossa erityistä paneutumista päätösten vaikutuksiin käytännön tasolla.
Sari Koskinen, kaupunginhallituksen jäsen, luokanopettaja ja apulaisrehtori
Milena Varis, hyvinvointilautakunnan jäsen ja luokanopettaja
Maria Roivas, hyvinvointiautakunnan jäsen ja kasvatus- ja opetusjaoston pj
