Puolueiden kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien edustajat kokoontuivat marraskuun alussa neuvottelemaan kaupunginjohtajan talousarvioon tehtävistä muutoksista. Varsinaisia uusia, euromääräisiä menokirjauksia ei kaupunginjohtajan esitykseen tainnut tässä luottamushenkilövaiheessa tulla, ainakaan näissä ryhmien keskinäisissä neuvotteluissa, vaikkakin joitain menoja lisääviä toiminnallisia kirjauksia sinne pyydettiin. Tietysti nuo tämän talousarvioprosessin kanssa päällekkäin aloitetut yt-neuvottelut ovat osaltaan hillinneet luottamushenkilöiden haluja olla liikaa sitomassa toimialojen käsiä osoittamalla itse säästöjä tai vaihtoehtoisesti ehdottamalla jollekin toiselle momentille säästöpainetta tarkoittavaa menolisäystä.
Kohdistamattomia yt-säästöjä, joille yt-menettelyssä nyt etsitään kohteita, sisältyy tämän vuoden ja myös tätä seuraavaan talousarvioon miljoonien edestä. Tähän kaupungin henkilöstöön kohdistuvaan säästöpaineeseen olisimme tietysti voineet vaikuttaa nostamalla maltillisesti kaupungin veroprosenttia jo nyt ja jakaa näin taakkaa kaikkien kuntalaisten kesken, mutta demokraattisen päätöksenteon lopputuloksena ne raamit, joiden puitteissa talousarviotyötä on tehty, ovat nyt nämä.
Säästöpaineesta huolimatta talousarvioesitys sisältää kunnianhimoisia ja tervetulleita kirjauksia. Esimerkkinä vaikkapa matalan kynnyksen harrastustoiminta liikuntapuolella. Toivomme, että nämä hyvät tavoitteet eivät jää nyt tämän taloudellisen kurimuksen jalkoihin.
Toivomme myös, että elintärkeän ennaltaehkäisevän työn edistäminen ei jäisi pelkäksi sanahelinäksi, kuten myöskään se, että Joensuu on hakeutumassa UNICEFin mallin mukaiseksi lapsiystävälliseksi kunnaksi.
Me luottamushenkilöt pyysimme yksituumaisesti talousarvioon kirjattavaksi, että nyt yhteistoimintamenettelyn yhteydessä selvitetään osallisuuskoordinaattorin tehtävän täyttäminen. Lisäksi toivoimme ilman euromääräistä menokirjausta, että kaupunki varaa riittävät resurssit ehkäisevään päihdetyöhön. Kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta toimii ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavana toimielimenä kunnassa, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa kunnan päihdeolojen seuranta, teemasta tiedottaminen ja päihdehaittoja ehkäisevien toimien lisääminen ja tukeminen kaikkialla kunnassa. Selvää on, että tämä vaatii kaupungilta tavalla tai toisella järjestettyä henkilöresurssia.
Joensuu saa valtuustokauden loppusuoralla myös lain vaatiman hyvinvointikertomuksen, mikä on hieno asia. Tuota kertomusta laatiessa ja lukiessa on syytä kriittisestikin pohtia, mitä hyvinvointi on, miten sitä mitataan ja toisaalta, miksi sitä mitataan valituilla mittareilla. Hyvinvointipuhe yhteiskunnassa lisääntyy, mutta siitä ei vallitse yksimielisyyttä, mitä hyvinvointi pohjimmiltaan on. Määrittyykö hyvinvointi ensisijaisesti joillain ulkopuolisilla ja ulkopuolisten mittareilla vai kenties yksilön subjektiivisen kokemuksen kautta? Onko hyvinvointi vain pahoinvoinnin puutetta?
Eräs huomionarvoinen nosto talousarviosta on myös kahden tärkeän kouluhankkeen aikaistaminen, johon kaikilla valtuustoryhmien neuvottelijoilla oli halukkuutta. Nyt tämän päivitetyn esityksen mukaan Enon koulun hankesuunnitelma valmistellaan vuoden 2021 aikana ja Hammaslahden hankesuunnitelma valmistuu viimeistään vuonna 2022. Lisäksi Enoon tullaan hankkimaan pikaisella aikataululla asianmukaiset märkätilat. Lapsiystävällisessä kunnassa koulua on voitava käydä ympäristössä, joka vastaa tämän vuosituhannen vaatimuksia.
Olemme iloisia siitä, että Joensuussa on nyt hiilinielu- ja kompensaatiotiekartta. Se on todellakin tarkkuustasoltaan vain tiekartta, mutta äärimmäisen tärkeä asiakirja, joka tulee toimimaan selkänojana monelle yksittäiselle ja konkreettiselle ratkaisulle, jonka avulla Joensuu pyrkii kohti sen hiilineutraalisuustavoitetta. On hienoa, että käytämme tulevana vuonna rahaa lentojen päästöjen kompensointiin, joskin ylipäätään lentojen vähentäminen olisi vielä parempi asia. Kompensaatiotarve ei ole Joensuussa suurensuuri, vain hieman alle 1500 euroa. Toivomme, että myös muualla maailmassa seurataan meidän suomalaisten rohkeaa ja kunnianhimoista edelläkävijyyttä. Kävi maailmanlaajuisessa, lämpenemisen puoleentoista asteeseen hillitsemisen tavoitteelle miten tahansa, haluan, että voimme kertoa lastenlapsillemme, että me teimme osamme. Että me emme olleet karkureita.
Takaisin tähän hetkeen. Muutama sana siitä meidän suurimmasta menoerästä, joka on kokoonsa nähden tuolla kaupungin luottamushenkilöiden pöydillä melko vähän esillä.
Koko olemassaolonsa ajan kaupungin puolesta sille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestävä Siun sote -kuntayhtymä on kamppaillut tiukan talousraamin puristuksessa. Joka ikinen vuosi kuntayhtymä on tehnyt alijäämää: pitkäksi menneistä toteumista huolimatta talousarviot on laadittu aina edellisen vuoden tasoa vastaavaksi tai lähinnä nimellisin, esimerkiksi 0,25 prosentin menolisäyksin. Kaupunki ei voi vaikuttaa suoraan Siun soten menoihin omistajaohjauksellaan, mutta yhdessä muiden kuntien kanssa se määrittää sen talouden raamin, jonka puitteissa kuntayhtymä tekee itsenäisesti päätöksiä toimintansa laajuudesta ja laadusta.
On säästökurilla sentään ollut hyvätkin puolensa: kuntayhtymä on onnistunut tehtävässä, jota varten se on perustettu, eli sote-kulujen kasvun taittamisessa. Kustannukset toki kasvavat väestön ikääntyessä ja palkkojen noustessa, mutta eivät enää niin holtittomasti kuin mitä ne olisivat todennäköisesti kasvaneet kuntapohjaisessa sotessa.
Voi olla, että Siun soten nyt useampana peräkkäisenä vuonna epärealistisiksi todetut talousraamit ovat toimineet kannustimina, joita ilman kipeitä, mutta tarpeellisia toimenpiteitä ei olisi tehty. Toisaalta voi olla, että samalle, kustannusten kasvua taittavalle uralle olisi päästy myös hieman maltillisemmalla kepittämisellä.
Pitkäksi menevillä budjeteilla on kuntatalouteen liittyvä riski, joka realisoituu vasta vuosien kuluttua. Kunnan ja kuntayhtymän on nimittäin katettava tekemänsä alijäämä neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Useimmat kunnat ovat onnistuneet aiempina vuosina kerryttämään taseisiinsa miljoonien eurojen ylijäämiä, joilla kuntatalouden sakatessa syntyviä alijäämiä voidaan kattaa. Lisäksi kunnilla on usein miljoonien eurojen edestä sijoitusvarallisuutta, jota ne voivat myös hätätapauksessa syödä pitääkseen valtionvarainministeriön selvityshenkilön loitolla.
Siun sotella tällaisia puskureita ei ole. Ensimmäisen toimintavuoden alijäämät saatiin katettua toimintansa lopettaneelta PKSSK:lta siirtyneillä ylijäämillä, mutta mikäli Siun sote ei pysy näissä optimistisissa nollakasvun raameissa, tulevien vuosien alijäämän kattamiseksi Siun soten on käytävä omistajakuntiensa kukkaroilla. Se lasku putoaa kunnan postiluukusta, tuli odotettua maakuntauudistusta tai ei.
Vihreä valtuustoryhmä hyväksyy nyt käsittelyssä olevan talousarvioesityksen.
Kiitos valmistelijoille ja kiitos ryhmille hyvästä yhteistyöstä.