Joensuun kaupunki on sitoutunut kunnianhimoiseen tavoitteeseen kasvihuonekaasujen vähentämiseksi: päämääränämme on olla hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että vähennämme päästöjämme -60 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2025 mennessä ja edelleen -80 % vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt on tarkoitus kompensoida tai varastoida hiilinielujen avulla.
Joensuu on tehnyt pitkäjänteistä ilmastotyötä jo usean vuoden ajan. Ilmasto-ohjelman mukaisia toimenpiteitä on toteutettu jo vuodesta 2010 alkaen, ja nyt olemme jälleen päivittämässä ilmasto-ohjelmaa uudelle valtuustokaudelle ponnisteluihin kohti hiilineutraalia Joensuuta. Ilmasto-ohjelman lisäksi Joensuu on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä useiden eri sitoumusten kautta, kuten hiilineutraalit kunnat eli Hinku-verkosto sekä viimeisimpänä resurssiviisaiden kaupunkien verkosto FISU. Olemme onnistuneet luomaan hyvän pohjan ilmastotyölle. Nyt käsillä oleva ilmasto-ohjelman päivitys luo tuolle työlle jatkumoa.
Hyviä esimerkkejä tehdystä ilmastotyöstä on vuosina 2015-2017 toiminut Ilmastotori-hanke, joka oli osa aiemman ilmasto-ohjelman toteuttamista. Hanke kannusti Joensuun seudun asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä ilmastomyönteisempään arkeen innostavien kokeilujen, kampanjoiden ja yhteistyön kautta. Hankkeessa kehitettiin myös ilmastokumppanuusverkosto kannustamaan yrityksiä ja yhteisöjä tekemään ilmastositoumuksia ja ilmastotekoja. Ilmastotorin esimerkit toimivat meille hyvänä kannustimena jatkossakin ilmastoteoille, ja niitä Joensuussa riittää: tehtyjä ilmastotekoja on koottu yhteen kaupungin verkkosivuille vaikuttava määrä.
Hyvä valtuusto, Ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen on meidän sukupolvemme tehtävä. Suomi on yhdessä muun maailman kanssa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, joka velvoittaa kaikkia maita hillitsemään ilmastonmuutosta. Aikaa ei ole hukattavana. Onnistuminen ilmastonmuutoksen torjunnassa vaatii toimia myös kunnilta. Ilmastonmuutos torjutaan kunnissa. Suuri osa Suomen päästöistä on kunnallisten päättäjien vallassa. Me ratkaisemme, millä kunnan sähkö ja lämpö tuotetaan, miten liikenne järjestetään ja rakennetaanko taloista energiaa tuhlaavia vai energiaa säästäviä.
Merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöjen lähteet ovat energiantuotanto ja liikenne. Energiantuotannon osuus kaikista hiilidioksidipäästöistä on noin yksi kolmasosa ja liikenteen osuus vain sitä hieman pienempi. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää puuttua näistä aiheutuviin päästöihin.
Liikennesuoritteiden määrä uhkaa ennusteiden mukaan kasvaa 20 % vuoteen 2030 mennessä. Siksi onkin tärkeää, että Ilmasto-ohjelma kannustaa lisäämään liikkumista jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Kaavoitetaan ja rakennetaan ympäristöä, jossa on houkuttelevaa liikkua lyhyet tai pitemmätkin matkat pyöräillen ja kävellen. Nostetaan joukkoliikenteen tasoa ja pidetään lippujen hinnat kurissa. Autolle on kuitenkin tarve siellä, missä joukkoliikenne ei ole mielekäs vaihtoehto. Huolehditaan, että ajoneuvokanta uusiutuu vähäpäästöisemmäksi ja siirrytään biopolttoaineisiin ja sähköautoihin.
Uusiutuvat energialähteet vähentävät energiantuotannon päästöjä. Ilmasto-ohjelman tavoitteena onkin, että energian kulutus vähenee 25 % ja loppukulutuksesta 90 % perustuu uusiutuviin energialähteisiin vuonna 2025. Valitettavasti kaukolämmöntuotannossa tavoitellaan ainoastaan fossiilisten polttoaineiden käytön puolittumista vuoteen 2025 mennessä ja luopumista kokonaan vasta 2030. Kaukolämmön tuotannon kannalta tärkein tuotantolaitos on Fortumin voimalaitos, jonka uusiutuvien polttoaineiden osuus on ainoastaan hieman yli 70 %. Laitos käyttää polttoaineena myös turvetta, jonka paikka on suossa hiilinieluna eikä polttoaineena. Siirretään fossiiliset polttoaineet historiaan ja korvataan ne puhtaalla, kotimaisella uusiutuvalla energialla.
Lämmöntuotantoon on tarjolla useita aidosti päästöttömiä vaihtoehtoja: suuret lämpöpumput, kiinteistökohtaiset maa- ja ilmalämpöpumput, geoterminen energia, hukkalämmön talteenotto ja aurinkolämpö yhdistettynä lämmön kausivarastointiin, kysyntäjoustoon ja muihin uusiin ratkaisuihin. Sähkön tuotannossa voidaan hyödyntää erityisesti aurinko- ja tuulivoimaa.
Nykyisin uusiutuvan energian tuotannossa päärooli on bioenergialla. Bioenergia on osaratkaisu fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen. Pääosin metsäbiomassaan tukeutuminen on kuitenkin ilmaston näkökulmasta kestämätöntä, sillä myös puun polttaminen tuottaa välittömiä päästöjä ja uhkaa metsien monimuotoisuutta ja hiilinieluja. Ilmasto-ohjelman tavoitteena on kasvattaa hiilivarastoja, joten meidän on huolehdittava, että metsämme ja suomme säilyvät jatkossakin hiilinieluina. Meidän tulisikin sitoutua noudattamaan bioenergian käytössä kestävyyskriteereitä, jotka ohjaavat vain kestävästi tuotettujen lähteiden käyttämiseen.
Energiansäästössä ja energiatehokkuudessa on paljon parantamisen varaa niin teollisuudessa, liikenteessä, lämmityksessä kuin kotitalouksissakin. Joensuun kaupunkikonsernin energiatehokkuussopimusten mukaisilla toimilla tavoitellaan 4 % energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä, mikä kuulostaa todella vähäiseltä. Otetaan energiaa säästävin tekniikka käyttöön rakennuksissa, katuvalaistuksessa, liikennevaloissa ja kaupungin sähkölaitteissa. Säästetty energia on myös säästettyä rahaa. Kestävintä energiaa on se, jota ei tarvitse ollenkaan tuottaa.
Hyvä valtuusto, Ilmasto-ohjelma päivitetään seuraavan kerran uuden valtuustokauden alkaessa vuonna 2021. Kaupunginvaltuutettuina voimme tehdä paljon. Vuosina 2018–2021 tehtävät päätökset osoittavat, onko Joensuu tosissaan ratkaisemassa ilmastokriisiä. Me voimme Joensuun kaupunginvaltuutettuina hoitaa omat vastuumme siten, että Joensuusta tulee hiilineutraaliuden edelläkävijä.